maanantai 25. elokuuta 2008

Kevätyön kuvituksia





Suunnittelin keväällä kutsuvierastilaisuuden graafisen ilmeen. Tapahtumapaikka oli Berliini, ohjelmassa Laura Mikkolan pianoresitaali.

Suunnittelutyössä oli asiakkaalla joitakin toiveita esimerkiksi materiaalin muodon ja värien suhteen. Painomateriaalina käytettiin valkoista helmiäishohtoista kartonkia (Curious Metallics "Ice Gold") ja sisäsivuina klassista Conquerorin tikapuuvesileimapaperia (Laid, muistaakseni nyt tässä tarkistamatta "Diamond White").

Ajatus kuvituksesta lähti ajankohdasta - toukokuinen ilta - ja kauniista miljööstä joen rannalla. Suunnittelutyönä tämä oli hyvin inspiroiva, enkä itsekään osannut sanoa, mikä ehdotuksista oli suosikkini. Työ sisälsi painomateriaalin lisäksi myös nettisivuston, jonka toteutettiin samalla graafisella ilmeellä. Ohessa on kaksi eri luonnosta kuudesta vaihtoehdosta, joista ylempään päädyttiin.

Pikkuisen haalealta näyttää tässä näytöllä, kun vertaa painotuotteeseen ja kuvitukseen, joka on tehty lyijykynäluonnosten pohjalta piirtämällä puhtaaksi vektorigrafiikaksi. Muutenkaan tuonkaltaisen kuvituksen esittely ruudulla ei tee oikeutta itse tuotteelle, sillä näin koneella ei mitenkään saa välitettyä sitä tuntumaa, miltä lopullinen, ylelliselle materiaalille painettu uutuuttaan hohteleva kutsu näyttää. Minusta itse materiaalille pitää antaa mahdollisuus hengittää kuvan lomasta - näin materiaali ja kuvitus täydentävät toisiaan. 

perjantai 22. elokuuta 2008

Webdesign: Lappeenrannan joogakerho



Suunnittelin Lappeenrannan joogakerholle nettisivut. Kuvituksessa on käytetty osittain vesivärejä, vektorigrafiikkaa ja Photoshoppia. Teemana on joogan symboliikka.


keskiviikko 20. elokuuta 2008

Sisustuskuvia toimistolta

Työskentelen kotona, työhön pyhitetyssä toimistohuoneessa, joka toimii myös neukkarina asiakastapaamisissa.

Alunperin huone oli tavallinen perushuone valkoisine seinineen. Maalasin päätyseinän tummanpunaiseksi parilla eri punaisen sävyllä, jotta sain siihen elävän pintastruktuurin. Muut seinät teimme aikana ennen Tunto-pinnoitetta - sivelimme ne antiikkilaastilla ja maalasimme kylmän sävyisellä, hyvin vaalealla punaisella.

Tuolit olivat onnekas löytö erään yrityksen poistolavalta. Ne ovat todella hyvässä kunnossa ja mukavan selkeät muodoltaan, mustaa nahkaa ja kromia, piristämässä kirkkaat silkkityynyt:



Valaisin Ikeasta:
Kukkatelineenä vanhat perintömatkalaukut, yksi uustuotantoa:

Että sitten pidänkin vanhoista, aidon rustiikkisista pinnoista. Laukut lojuivat aitassa ties kuinka kauan, ennen kuin pelastin ne käyttöön. Lattia on saksanpähkinälaminaattia. Sekin matkasi meille liikkeestä rustiikkisen ilmeensä ansiosta.

Yleiskuva toiseen suuntaan. Massiivinen työpöytä oli toinen onnekas löytö - käytettyjä toimistotarvikkeita myyvästä liikkeestä Lappeenrannasta. Se jouduttiin nostamaan ikkunan kautta sisään. Hyvä, että onnistui niin... Muuten istuisin todennäköisesti itsepintaisesti pihalla pöytineni. Ikkunassa on puusälekaihtimet. Tässä kuvassa ne on kiskottu niin ylös kuin sain valomäärän maksimoimiseksi kuvaamista varten. Seinällä on Marimekon Lumimarja-kankaasta pingotettu taulu.

...ja toiseen suuntaan. Sekalainen kuva, mutta huoneen idea näkyy tässä. Olen saanut kaiken sälän faksia myöten kaappeihin ja välitaso palvelee "näytepöytänä". Kaapiston ovet ovat toistaiseksi alkuperäiset, saatan uusia ne jossakin vaiheessa:




tiistai 19. elokuuta 2008

Uusia nettisivuleiskoja

Kesäloman jälkeen työn alle on tullut muutamat uudet nettisivustot. Ne valmistuvat pikkuhiljaa tässä syksyn aikana.

Yleensä työni elää vielä luonnosleiskan jälkeenkin ja saatan tehdä pieniä muutoksia. Luomisprosessi ei pysähdy yhteen ehdotukseen, ja kun ei ole muutamaan päivään nähnyt suunnitelmaa, saattaa tehdä mieli siirtää jotakin jonnekin tai tarkistaa värejä. Siinä onkin tämän työn haaste: milloin on hyvä ja kannattaa lopettaa.

Nyt blogin seuraajille haaste: mikä on sinusta paras/kaunein nettisivusto, jonka tiedät? Linkkivinkkejä saa olla useampikin.




 

maanantai 18. elokuuta 2008

Ukkosta ilmassa

Viime yönä rytisi kunnolla. Harvoin tulee ponkaistua sängystä niin vikkelästi ylös: muistui mieleen, että konehan jäi illalla seinään. Minä kun kuulun mieheni ahdistukseksi niihin ihmisiin, jotka käyvät kiskomassa maanisella vimmalla kaikki johdot irti seinästä, kun vähänkin kumisee.

Syy on lapsuudenkodissani. Sijainti lähistön korkeimmalla mäellä linjan päässä: ainoa vaihtoehto pitää ukkosta oli istua sohvalla jalat tiukasti kippuralla mahdollisimman kaukana pistorasioista. En vieläkään uskalla kävellä ukonilmalla kotona huoletta rasioiden ohi, vaan niiden yli on melkein harpattava. Eikä tule mieleen, että laskenpa vettä hanasta - tai menen suihkuun. Oheinen kuva on napattu lapsuudenkotini parvekkeelta edellisenä tämänkesäisenä ukkospäivänä.

Ei siinä mitään, komiaa katsottavaahan ukonilma on enkä edes voi sanoa pelkääväni. Olenpahan vain varovainen.


keskiviikko 13. elokuuta 2008

Vedeneleviä - akvaariotuokioita inspiraationa

Vesi on kaikin puolin rauhoittava elementti. Paitsi että vesimaisemien kuvaaminen on kivaa, meillä sijaitsee ja solisee olohuoneessakin n. 540-litrainen vesitankki asukkeineen. Sen ääressä on lempipaikkani. Monesti käyn viereiseen nojatuoliin istumaan kirja tai lehti kädessä ja sitten unohdunkin vain katselemaan ja haaveilemaan, tuijottelemaan vedeneleviä. Tämä on se luonteva aasinsilta, miksi käsittelen akvaariota kuvitusblogissa... se on oivallinen inspiraationlähde :)

Altaassa on n. 40 kiilakylkeä, 3 kuutamorihmakalaa, tulievä ja muutama piikkisilmä. Vesimäärään nähden sinne mahtuisi enemmänkin, mutta uusien kalojen karanteenin järjestäminen on niin työlästä olevinaan, että noin on nyt toistaiseksi hyvä.

Hankin ensimmäisen akvaarioni 2003. Se oli 80-litrainen pieni kuutio.  Kaikki akvaristit tietävät, mitä sitten tapahtui... Nälkä kasvoi syödessä ja seuraava hankinta oli tuo iso akvaario. Muuton myötä sille löytyi sopiva kolo olohuoneen syvennyksestä. En muuten ikänä enää aio muuttaa tuon kokoista allasta. Jestas, se painaa tyhjänäkin niin paljon, että kantamaan tarvitaan kaksi riskiä ihmistä. Sitten pohjahiekat, kasvit ja muut somisteet kaloista puhumattakaan. Pelkästään asukkien kiinniotto oli melkoinen operaatio. Mittaa akvaariolla on 150 cm x 60 cm x 60 cm, vaikka tuossa alemmassa kuvassa se näyttää jotenkin paljon pienemmältä. Yläreuna on olkapäideni tasolla.

Allastason rakekensi mieheni isänsä kanssa tukevasta liimapuulevystä. Minä maalasin sen saman väriseksi taustaseinän kanssa. Tukemassa alla on 5 paksua väliseinää. Pohjan ja tason välissä on paksu styroksilevy. Näkösuojaksi ja kaunistukseksi etureunaan on lyöty lauta. Kaappeihin mahtuu kaikki akvaariosälä suodattimesta lähtien.

Eipä silti, olen sanonut siitä asti, kun tähän taloon muutimme, että hankin muutaman vuoden päästä vielä isomman altaan, joka sopii tuohon välikköön paremmin - siihenhän mahtuisi niinkin leveä kuin 180 cm. Korkeutta voisi olla ihan hyvin 5 cm enemmän. Hoidan sen kuitenkin keittiötikkailta ja kumartumalla yltäisin sittenkin hyvin puhdistamaan pohjan ja lasit. Muuttopuheet eivät tietenkään koske isomman akvaarion hankintaa - sehän on sitten uusi, ja sisusten muutto-operaation jaksaa kyllä tehdä. Kunhan on joku, joka kantaa uuden sisällä ja vie vanhan pois.

Liikkuuko täällä blogimaailmassa akvaristeja? Millaisia altaita teiltä löytyy?




tiistai 12. elokuuta 2008

Valokuvia vedestä II


Lauantaina olimme perheen voimin paitsi markkinoilla niin myös sukulaisen 60-vuotispäivillä Lemin Kotalahdessa. Siellä nappailin muutaman kuvan rannasta (raakakuvan sävyt ja terävyys nopeasti säädettynä, melko voimakkaasti jpeg-pakattuna save for web -tallennuksena).








maanantai 11. elokuuta 2008

Tapahtui Luumäellä - Marttilan kylän markkinat

Luumäellä, Taavetin linnoituksessa vietettiin lauantaina, 9.8., Marttilan kylän markkinapäivää 1700-luvun hengessä (Taavetin, Luumäen kuntakeskuksen, nimi oli Marttila ennen linnoituksen rakentamista Katariina II aikaan - linnoituksen myötä nimeksi vakiintui Taavetti, mikä juontui Davidoffista eli pyhän Davidin kaupungista, Taavetilla oli lyhyen aikaa kaupunkioikeudet).


Päivän ohjelmassa oli erilaisia käsityönäytöksiä, kuvakavalkadi linnoituksen historiasta, linnoituskierros sekä lapsille että aikuisille, hevoskärryajelua, valokuvauspiste "vanhanajan tyyliin" ja kaikkea muuta mahdollista. Palanpainikkeena lammaskaalia ja kotikaljaa. Nam.

Vieraita hauskuutti lisäksi "Peemin Matias" eli taikuri–silmänkääntäjä Jukka-Tapio Keränen, kuvassa oikealla. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt kuvata niiden ihmisten ilmeitä, joita "Matias" jututti - varovaista, melkein hätääntynyttä vilkuilua silmäkulmasta, "onko tuo vai eikö?", epävarma hymy, sitten nauruun ratkeava rentoutunut helpotus. Roolisuoritus maistissa olevasta pikkuisen yksinkertaisesta, naisiin menevästä hulttiosta oli niin nappiin osunut ja kertakaikkisen mainio.

Apteekkarin apulainen näytti, miten ennen tehtiin lääkkeitä. Kuvassa vasemmalla hän valmistaa rohtoliperipillereitä vatsavaivoihin. Keskimmäisessä kuvassa esitellään nypläystä.

Markkinavieraille tarjoiltiin katsaus linnoituksen historiaan myös esityksen muodossa. Kuvakavalkadin käsikirjoituksen laati Hilkka Suoanttila ja näytelmän ohjasi Jari Kontula. Yleisö viihtyi katsomassa näytöstä ja se sai kaikenkaikkiaan ihastuneen palautteen. Itse näin näytöksen päivän mittaan kolme kertaa ja ei, en ehtinyt vielä kyllästyä.



Näytelmässä näkyi tuolloinen ajankuva. Elämä oli raakaa, maat jäivät linnoituksen alle ja oli lähdettävä pois kotoa. Venäläiset toivat tullessaan toisenlaisen kulttuurin eikä yhteentörmäyksiltä voitu välttyä. Nuorta rakkauttakin näh
tiin. Sotilaaksi myyty maaorja Andrei, Antti, karkasi Annansa mukaan.



Tilaisuus oli mittava ponnistus luumäkeläisiltä seuroilta ja yhdistyksiltä ja se toteuttiin hankevaroin. Hanketta hakenut taho oli Luumäki-Seura ja tätä kautta hankkeen johdossa oli Jorma Uusiheimala. Avustamassa oli Kulttuuripalvelu Kaiku Ruokolahdelta, ja itse hankkeen vetäjäksi nimettiin Riitta Nevalainen. Alla on vasemmalta Virve Niiranen, Jari Niiranen ja Riitta Nevalainen. Jormasta minulta jäi valitettavasi nappaamatta kuva - hän edusti tyylikkäästi sotamiehen asussa.



Tilaisuuteen tehtiin optimistisen arvion mukaan 800 lippua (2 €, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi). Ne loppuivat kesken ja sitten pitikin kiireesti tehtailla lisää. Jos lasketaan kaikki lapsineen, talkooväkineen (myös te metsän kautta paikalle tulleet pummit), voi arvioida päivän saldoksi n. 1500 vierasta, mikä veti talkooväen suut muikialle virnistykselle. Tilaisuuden palaute oli hyvä, jatkoa toivottiin ja sitä on tulossa. Ensi kesälle tosin ajoittuvat sitten Luumäki-messut, joten seuraavaa Marttilan markkinapäivää vietetään (epävirrallisen arvion mukaan) jälleen kesällä 2010.

Päivän arvokkain vieras oli (keisarin lisäksi tietysti) puolustusministeri Jyri Häkämies, joka kävi tekemässä joukkotarkastuksen.

Tilaisuuden graafinen ilme oli yritykseni käsialaa (julisteet, flyerit ja ilmoitukset).

Hyvin onnistunut päivä oli hyvä päättää samaan, millä se alkoikin: tykinjysäykseen (valitettavasti laukaushetken kuvaa en voinut liittää tänne, sotilailta puuttuu päät ja kuva on pahasti heilahtanut - oli sen verran kova tärsky, että tämä tyttö säikähti). Mutta, savun hälvetessä - olkaa hyvät:


torstai 7. elokuuta 2008

Valokuvia vedestä

Vesi on mielenkiintoista kuvattavaa. Jos on olemassa pilvibongareita, niin minä olen sitten vesibongari. Oheiset kuvat otin viime viikonloppuna Savonlinnasta ja sen liepeiltä. Olin lauantaina oopperajuhlilla ja aikaa jäi sopivasti oheistoimintoihin - kuten muun seurueen pitkästyttämiseen. "Hei, odottakaa sekunti otan kuvan vielä tuosta..."

Ja sitten epävirallisesti. Näiden kuvien asemoinnissa menee hermo ...tai sitten en osaa käyttää Bloggeria.







perjantai 1. elokuuta 2008

Ulkoasun muutos

...aloitin tällä blogimallilla. Vaihdoin välissä ja nyt päätin palata takaisin alkuperäiseen. Voisihan sitä kustomoida tämä vaikka yritykseni ilmeen mukaiseksi, mutta kun ei muka ole aikaa. Hmm. Aikapulaa ei edesauta tämä blogimallien vaihtelu - siis töihin takaisin.

Syysintoilua

Pursuan syksyisin energiaa. Ei auta, että on vielä elokuu ja kesä täydessä kukassaan - oma kesäloma on ollut takana jo kauan, ja henkilökohtainen ilmapuntarini osoittaa kovasti syksyn olevan seuraavan mutkan takana.

Olen säntillisesti suunnannut joka vuosi syksyn myötä jollekin iltakurssille. Viime vuosina olen ilmoittautunut jollekin taidekursseille. Tänä syksynä teen poikkeuksen. Havaitsin viime talven myötä, että yrittäjyys ja siihen liittyvät (voiko sanoa) velvoitteet syövät niin paljon energiaa, jota olisi riitettävä vielä kodin huoltamiseen ja perheelle, jotta aio pitää harrastetauon - paitsi pilateksen suhteen.

Syksyllä luovuus korostuu. Työni kohokohta on se, kun saan julkaista uuden sivuston tai saan käsiini juuri painosta saapuneen esitteen - olla ensimmäinen, joka avaa sileän, sormenjäljettömän, koskemattoman painotuotteen.

Olen ehdollistunut paperin ja painomusteen tuoksuun kuin Pavlovin koira ikään - nenä on pakko painaa kiinni paperiin ja tuoksutella sitä syvin hengenvedoin. Samalla mielessäni vilisevät lukuiset mielikuvat vastaavista tilanteista. Oikeasti, odotin koulun alkua lapsena, jotta saan taas uuden pinon uusia kirjoja. Entä sitten lainakirjat... Kirjasto oli ala-asteaikoinani koulun kiinteistöllä. Siellä sai käydä tiettyinä välitunteina. Raahasin kotiin kirjoja, kirjoja, kirjoja, repun hihnat katkeamispisteessä. Muistan miellyttävän odotuksen tunteen: olen kohta kotona, pääsen lukemaan.

Ensimmäinen itse lukemani kirja oli Eemeli ja Pikku-Iidan metku, ensimmäisen luokan joululomalla. Kevään loppuun mennessä olin lukenut jo Ronja Ryövärintyttären. Se oli lempikirjani vuosikaudet, ja on nytkin kirjahyllyni kunniapaikalla, repaleisena ja moneen kertaan paikattuna. Ah niin ihanat Astrid Lindgrenin kirjat.

****
Työn puolesta pursuilen tarmoa ja luovuutta nettisivurintamalla. Tuskin maltan odottaa, että saan vaateliike Saduttaren (Kouvolasta) sivut julkaistua. Ne ajoittunevat syyskuun puolelle, kun kaikki aineisto on kasassa. Niistä itselläni on tosi mukava hyrinä. Työn alla on parit muutkin sivustot, joihin olen saanut purkaan luovaa energiaani sopivassa määrin.

Keväällä hyrisin Sisustus Sievän nettisivujen kanssa. Olin lopputulokseen tyytyväinen. Pidän vaihtelevista työtehtävistä ja asiakkaiden eri alojen edustama kirjo on rikkaus työssäni. Tekemäni työkatsaus viime vuodelta osoitti, että työni ovat tasapainottuneet sopivasti yksinkertaisen pelkistettyihin teknisen alan töihin kuin naisellisimpiin toimialoihinkin. Tein myös Sisustus Elorannan sivut.

Tässä pikakatsaus muutamista tehdyistä sivuistoista:


(Sisustus Sievä, Saalastin lomamökit, Sisustus Eloranta, Juha Mentula Ky, Studio Kuvatorni, Papula-Nevinpatin Berliinin-kutsuvieras tapahtuman ilme + sivusto)